Tässä artikkelissa käydään läpi kuormitustekijöitä, joita voi esiintyä käsin tehtävässä ruiskumaalauksessa. Ensin käydään läpi erilaisten ruiskujen ja pistoolien ergonomiaan liittyviä asioita. Tämän jälkeen käydään läpi mahdollisia kuormittavia työliikkeitä ja -asentoja, joita ruiskumaalauksessa voi esiintyä.
Erilaiset ruiskut
Kannateltavan ruiskun/pistoolin paino, muotoilu ja liipaisimen ominaisuudet vaikuttavat erityisesti maalarin käsien, käsivarsien sekä olka- ja hartiaseudun kuormittumiseen.
Ilmattoman korkeapaineruiskun pistooli on kevyt kannateltava. Maali sijaitsee erillisessä astiassa, josta pumppu nostaa sen letkua pitkin pistooliin. Pistooli on myös suhteellisen kevyt käsitellä, sillä sen alaosaan kiinnittyy vain maaliletku.
Kuva: https://gopaintsprayer.com/much-extra-paint-spray-gun-use/
Ilma-avusteisen korkeapaineruiskun pistooli on myös suhteellisen kevyt kannateltava, sillä maali sijaitsee erillisessä astiassa. Maali- ja ilmaletkun vuoksi kääntöliikkeet voivat olla hieman raskaampia kuin ilmattomalla korkeapainepistoolilla maalatessa.
Kuva: https://www.spraydirect.co.uk/acatalog/320599ENEU-B_finishpro_II.pdf
Ylä- ja alakannuruiskuissa maalin määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon painoa maalarin on kannateltava kädessään. Kannateltava paino vähenee sitä mukaan, kun maalikannu tyhjenee. Nämä ruiskut ovat raskaita käsitellä varsinkin silloin, kun kannussa on paljon maalia.
Kuva: https://www.woodcraft.com/blog_entries/step-up-to-spray-finishing#
Akkukäyttöinen korkeapaineruisku on muihin ruiskuihin ja pistooleihin verrattuna hyvin raskas kannateltava. Kannateltavana on ruiskun ja maalin lisäksi akku.
Kuva: https://goind.com.au/products/graco-ultra-cordless-handheld-airless-sprayer-18v-dc-17n221?variant=36978601105
Kädessä kannateltava paino:
Maalarin kädessä kannateltavaan painoon vaikuttavat mm. ruiskun valmistusmateriaali, mahdolliset pistoolin lisävarusteet sekä letkun paino ja liikuteltavuus. Letkun painoa lisää letkun pituus sekä letkun pintaan kertynyt maalisumu. Letkun kannattelu vapaalla kädellä vähentää myös toisessa kädessä kannateltavan ruiskun/pistoolin painoa.
Kuva: https://globalfinishing.com/category/parts-filters/
Pistoolin käsittely:
Jäykkä maaliletku tekee myös pistoolin käsittelystä raskaampaa ranteelle erityisesti erilaisissa kääntöliikkeissä. Pistoolin ja siitä lähtevän letkun väliin on saatavilla erilaisia kiertäviä tai taittavia adaptereita, jotka voivat helpottaa pistoolin käsittelyä.
Kuva: https://www.aliexpress.com/i/4000184195711.html
Ruiskun käteen sopivuus:
Eri muotoiset ruiskut ja pistoolit sopivat erilailla maalarin käteen. Eri ruiskumerkkien muotoiluissa on eroja ja monilla maalareilla on henkilökohtaiset mieltymykset niihin ruiskuihin, jotka tuntuvat omaan käteen sopivilta. Hyvin käteensopiva työväline vähentää käden kuormittumista.
Kuva (vasen): https://www.automaalit.net/DeVilbiss-DV1-Maaliruisku
Kuva (oikea): https://sagola.com/en/products/bodyshop/spray-guns/program-1/4600-xtreme
Kuva: https://www.sprayandblast.com.au/products/wagner-vector-grip-airless-spray-gun
Liipaisimen jäykkyys:
Liipaisimen ominaisuudet vaikuttavat maalarin käden kuormittumiseen. Jäykkä liipaisin vaatii enemmän puristusvoimaa ja kuormittaa kättä enemmän. Joihinkin pistooleihin on saatavilla eri kokoisia liipaisimia, jolloin liipaisinta voi puristaa esim. kahdella tai neljällä sormella.
Kuva (vasen): https://www.millin.co.nz/wagner-vector-pro-airless-spray-gun-2-4-finger-trigger-options/spray-painting/airless-spray-equipment/airless-spray-painting-accessories/
Kuva (oikea): https://airless.com.au/wagner-vector-pro-airless-spray-gun-2-finger-trigger.html
Työliikkeet ja -asennot ruiskumaalauksessa
Ruiskumaalauksessa voi esiintyä useita työliikkeitä ja -asentoja, jotka kuormittavat erityisesti maalarin ylävartalon lihaksia ja jänteitä. Lihasten ja jänteiden rasittaminen ei sinällään ole haitallista, jos rasitus ei ole liian suurta ja keholla on riittävästi aikaa palautua rasituksesta.
Liian suuri lihasten ja jänteiden kuormitus johtaa pieniin vaurioihin kudoksissa. Kun elimistö pyrkii korjaamaan näitä vaurioita, ilmenee tulehdusreaktion merkkejä: paikallista turvotusta ja kipua, joka pahenee jos lihakseen tai jänteeseen kohdistuu kuormitusta.
Yleisesti eri töissä ilmenevät ylävartalon rasitusvammat sijaitsevat tyypillisesti käden ja ranteen, käsivarren, kyynärpään ja olkapään alueella. Yläraajojen rasitusvammojen riskiä lisää, jos työtehtävissä esiintyy paljon:
- Yksipuolisia työliikkeitä, jotka toistuvat samana useita kertoja minuutissa
- Painavan työvälineen tai kappaleen kannattelua
- Työskentelyä, jossa olkavarret koholla
- Toistuvaa suurta puristusvoimaa ja voimaa vaativia käden vääntö- ja kiertoliikkeitä
- Toistuvasti taipuneita ranteen asentoja
- Työvälineen mitoitus ja muoto on epäsopiva
https://www.autorepairsdirect.com.au/blog/common-spray-gun-problems-fixes
Kaikkia kuormittavia työliikkeitä ei välttämättä voida poistaa, mutta niiden toistuvuutta ja ajallista kestoa voidaan pyrkiä vähentämään.
Yksipuoliset työliikkeet
Kun maalattavana on paljon samankaltaisia tuotteita, yksipuolinen maalausliike toistuu moneen kertaan. Liike ei välttämättä aluksi tunnu kuormittavalta, mutta pitkään jatkuessaan kuormitus kasvaa ja lihakset väsyvät.
Kuva: https://kta.com/kta-university/conventional-versus-airless-spray/
Painavan työvälineen tai kappaleen kannattelu
Ruiskun/pistoolin kannattelu kuormittaa erityisesti käsi- ja olkavarren sekä niska-hartiaseudun lihaksia. Mitä kauempana vartalosta kannateltava kuorma on, sitä enemmän asennon ylläpitäminen vaatii voimaa.
Työskentely olkavarret koholla
Maalattavasta kohteesta riippuen, maalauksessa voi esiintyä tilanteita, jossa olkavarret ovat hartiatasolla tai sen yläpuolellla. Kädet koholla työskentelyä voi esiintyä esimerkiksi silloin kun maalattava kappale on suuri/korkea tai se sijaitsee maalarin yläpuolella. Kädet koholla työskentely kuormittaa erityisesti niska-hartiaseutua ja olkavarsia.
Jos mahdollista, niin maalattava kohde kannattaa sijoittaa niin, että työskentely tapahtuu hartiatason alapuolella. Maalattavien kohteiden korkeuteen voidaan joskus vaikuttaa esimerkiksi ripustuksella, korokkeilla ja erilaisilla tavara- tai henkilönostimilla.
Puristusvoima ja käden vääntö- ja kiertoliikkeet
Jatkuva liipaisimen puristamisliike ja toistuvat ranteen kääntöliikkeet kuormittavat erityisesti käden, ranteen ja käsivarren lihaksia ja jänteitä. Toistuvia ranteen taipuneita asentoja voi esiintyä esimerkiksi vaakatasoisia pintoja maalatessa. Joihinkin ruiskuihin on kehitetty liipaisimia, jotka mahdollistavat vaakatasoisen pinnan maalamiseen ilman, että ranne on taipuneena.
Kuva: https://healthyhandyman.com/clean-paint-sprayer-use/
Hankalat työasennot
Suuret maalattavat kohteet vaativat usein laajoja liikeratoja ja mahdollisesti hankalia työasentoja. Ruiskutustyössä voi esiintyä hankalia työasentoja riippuen mm. maalattavasta kohteesta ja työympäristöstä.
Kumariin ja kiertyneisiin työasentoihin vaikuttavat mm. maalarin valitsemat työtavat, maalattavan kohteen muodot sekä valaistus. Heikko valaistus lisää kiertyneitä ja taipuneita pään asentoja, sillä maalatun pinnan lopputulosta arvioidaan usein katsomalla sitä valoa vasten. Kumarat ja kiertyneet työasennot kuormittavat mm. selkää ja niska-hartiaseutua.
Kuva: https://thestuccoguy.com/best-paint-sprayers-stucco/
Kun ruiskumaalauksessa tarvitaan laajaa ulottuvuutta, pistooleissa voidaan käyttää erilaisia jatkosuuttimia.
Seisomatyö
Ruiskumaalaus on lähes poikkeuksetta seisomätyötä, koska maalari on koko ruiskutuksen ajan liikkeessä ja työ vaatii laajaa ulottuvuutta. Pitkäaikainen seisominen on raskasta sekä jaloille, että selälle. Maalarin on syytä panostaa kunnollisiin työjalkineisiin ja pohjallisiin. Mahdolliset maalikertymät kannattaa putsata kengänpohjista maalauksen tai työpäivän jälkeen.
Kuva: https://www.youtube.com/watch?v=fr2kO5ved3c
Lähteet:
Takala, E-P., Ketola, K. Yläraajojen rasitusvammat työssä. Tietokortti. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/01/Ylaraajojen-rasitusvaikutukset-tyossa.pdf
Kädet koholla työskentelyn keventäminen eksoskeletonin avulla (2020-2021). Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tutkimushanke/kadet-koholla-tyoskentelyn-keventaminen-eksoskeletonin-avulla-2020-2021/
Fyysiset kuormitustekijät. Työturvallisuuskeskus. https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoymparisto/fyysiset_kuormitustekijat
Seisomatyö. Smart Moves. https://www.smartmoves.fi/opiskelu-ja-tyoergonomia/seisomatyo/
Vuori, S. Työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestäminen teollisen pintakäsitellyalan opiskelijoille. Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/161285/Vuori_Sade.pdf?sequence=2&isAllowed=y